Heipä hei!
Tässä osassa porukkaa muuttaa niin paljon muualle, että aikahypyt kunniaan taas.
Jostain syystä myös Eowynin hauta katosi johonkin, yritän vielä metsästää sitä...
---
Olivia oli päättänyt lähestyä lukio aikojensa ihastusta Frans Roinetta ja niinpä Olivia olikin pyytänyt miehen kylään.
Pari tuli hyvin toimeen. Siis todella hyvin. Frans myönsi Olivialle vilkuilleensa aina vähän väliä Olivian suuntaan koulussa ja pari päättikin siltä istumalta ruveta seurustelemaan.
Rakkaudelta ei vältytty myöskään seuraavana päivänä, kun Oliver oli pyytänyt yhden lukiokaverinsa kylään. Naisen nimi oli Toivi Sommer. Oliverilla ei ollut aikomustakaan sitoutua naiseen täysin, sillä Oliver halusi tasan yhtä asiaa.
Hyvin nopeasti Oliver sai kiedottua Toivin pikkusormensa ympärille ja siitä olisikin vaikea päästä irti.
''Olen aina pitänyt sinusta...'' Toivi kuiskasi Oliverille. Oliver nappasi vastaukseksi Toivin käsivarsilleen ja painoi huulensa Toivin huulia vasten vähät välittämättä mitä Toivi oli hänelle juuri sanonut.
Oliver oli keskustellut äitinsä kanssa. Juliet oli ilmoittanut että Oliver perisi kaiken. Tämä myös merkitsi sitä, että toiseen simiin piti sitoutua - edes hetkeksi. Oliver valitsi Toivin tähän virkaan, sillä nainenhan oli jo koukussa.
Samaan aikaan Hope päätti kasvaa teiniksi.
Alakerrassa Frans kosi tyttöystäväänsä. Odette naapurihuoneessa huokaili ja tiuskaisi, että moinen pikakihlaus ei koskaan päättyisi hyvin. Olivia tyytyi vain mulkaisemaan siskoaan.
Odettea ei rakkauselämä onnistanut. Hän oli jo pitkään piirittänyt erästä miestä, mutta mies ei tuntunut kiinnostuvan Odettesta.
Koska Toivi ei vielä asunut Mellineillä, Oliver saattoi kutsua muita naisia kylään ja sanoa äidilleen, että piti kyllä kaikista tapaamistaan naisista, muttei osannut päättää, kenen kanssa aloittaisi elämänsä. Oliver tietenkin jätti kertomatta, että hän seurusteli Toivin kanssa.
Sitoutuminen yhteen naiseen tuntui vain hullulta. Oliver ei voinut kuvitella elävänsä koko elämäänsä Toivin kanssa. Niinpä hän alkoi tapailla myös Christa Eririkasta.
Julietilla oli kiire töissä. Hänen piti pitää tutkimusklinikoita ympäri kaupunkia.
Samaisena iltana pesukone päätti hajota. Juliet ajatteli, että saisi sen kyllä korjattua. Tehtävä kuitenkin osoittautui astetta vaikeammaksi. Nainen sai useamman sähkäiskun ja pesukone syttyi palamaan. Onneksi taloudessa on sammutustaitoisia ja tulipalo saatiin sammutettua.
Kaikki kerettiin kunnostamaan ennen lahjabileitä. Juhliin kutsuttiin koko suku. Hope oli varsin mielissään tästä, sillä hän kaipasi sisaruksiaan jotka olivat jo muuttaneet pois.
Myös Palmira ja Jacob kutsuttiin.
Sivi ja Eric olivat hyvin rakastuneita. Pari viettikin pitkälti koko illan keskenään tanssien.
Eleonora keskittyi perheen kirjahyllyyn ja ei juurikaan seurustellut muiden kanssa.
Ruokapöydässä kuitenkin riitti juttua.
Jossain vaiheessa Eleonora oli kyllästynyt yksin nököttämiseen. Nainen oli käynyt hieman isänsä pullokätköllä ja olikin pienessä humalassa.
Hopelle meinasi tulla kiire, sillä hänellä oli samana iltana vielä koulun tanssiaiset. Hope oli viihtynyt koulunsa juhlissa seinäruusuna.
Sitten tulikin Arthurin ja Julietin aika siirtyä vanhuuteen.
Myös Toimin raskaus varmistui.
Hope tuli hyvin juttuun isänsä kanssa. Kaksikko viettikin paljon aikaa shakkipöydän ääressä, tai muuten vain jutellen.
Arthur myös halusi opettaa tyttärensä ajamaan autoa. Ajo-opetus sujui hyvin, vaikkakin pieniä ongelmia oli. Hope ei meinannut millään ymmärtää, kuinka tärkeä jarru on.
Juliet päätti tehdä jotain jääkaapissa haiseville ruuille. Harmikseen Juliet huomasi, että koko jääkaappi pitää pestä kunnolla.
Oliver oli päättänyt jatkaa Christan tapailua Toivin raskaudesta huolimatta Ja koska Toivi oli raskauden myötä muuttanut Mellineille, ei Oliver voinut pyytää Christaa enää kotiinsa.
Pari ei päästänyt toisistaan irti hetkeksikään ja hyvin nopeasti pari olikin seilannut yläkertaan...
...ja Christan huoneeseen. Peittoa heiluteltiin pitkä tovi.
Lopulta Oliverin oli kuitenkin lähdettävä kotiin pitämään huolta avovaimostaan. ''Soitathan vielä?'' Christa kysyi. Oliver tyytyi nyökkäämään.
Oliver oli liian hilpeällä tuulella poistuessaan Christan asunnolta. Moni paparazzi huomasi asian ja pian syntyikin juoru, että Oliver pettää Toivia.
Sana oli kiirinyt nopeasti viimeisillään raskaana olevan Toivin korviin. Moni perheenjäsen kääntyikin sillä sekunnilla Oliveria vastaan.
Ilmeisesti uutinen jotenkin järkytti Toivia, sillä häneltä pääsi lapsivesi. Oliveria hän ei juuri nyt halunnut nähdä ja niinpä Oliver saikin vain ilkeän mulkaisun, kun Toivi lähti sairaalaan.
Odette kuitenkin lähti varmistamaan, että Toivin synnytys sujuisi hyvin. ''En uskoisi, että olet veljeni'', Odette sanoi Oliverille juostessaan autolle.
Parin päivän päästä Toivi pääsi kotiin. Toivi ei ollut halunnut Oliveria sairaalaan ja niinpä mies olikin joutunut odottamaan, että hänen poikansa George saapuisi kotiin.
Samaan aikaan Hope vietti synttäreitään.
Hope halusi pitää tyylinsä. Nuori nainen suuntasi äitinsä tavoin sairaalaan töihin.
Oliver oli lämmitellyt Toivia pari päivää. Mies toivoi, että hänen ''pikku hairahduksensa'' annettaisiin anteeksi. ''Se ei toistu enää ikinä. Olet elämäni nainen'', Oliver sanoi.
''Olenko varmasti?'' Toivi kysyi hieman epäillen. ''Tietysti. Ei se blondi ole mitään sinuun verrattuna. Olet kaikkeni'', Oliver leperteli.
Toivi hymyili Oliverille ja antoi sovinnon merkiksi pikkuisen pusun.
Kuitenkin sana Oliverin petturuudesta oli levinnyt pitkälle. Samalla myös kävi ilmi, että mies on rikollinen. Niinpä Mellineiden talo jouduttiin myymään. Juliet ja Arthur muuttivat ensimmäiseen Mellineiden Lunar Lakesissa omistamaan taloon, Odette ja Hope taas muuttivat kimppakämppään.
''Harmittaa, että joudumme lähtemään täältä...'' Hope sanoi ja katsoi vielä kerran lapsuuden kotiaan. ''Olisimme voineet jäädä, jos Oliver ei olisi töpännyt. Harmittaa Toivin puolesta niin paljon...'' Odette sanoi.
Niinpä niin. Oliver joutui muuttamaan pieneen talon rähjään perheensä kanssa. Hän oli mokannut niin pahasti, että ei ollut varaa asua isommassa talossa. Kuitenkin kaikki pakollinen löytyi talosta. Varaa oli ollut myös kylpyammeeseen, televisioon ja huonoon tietokoneeseen, mutta siihenpä ne ilot loppuivatkin.
Oliver painoi töitä niskalimassa. Hänen pomonsa ei ollut tyytyväinen siihen, että Oliver oli jäänyt kiinni rikollisista töistään.
Toivia huoletti. Hän ei tiennyt, kuinka kertoisi Oliverille salaisuutensa. Toivi odotti peloissaan töihin paluuta. Ehkä hän joutuisi pidättämään Oliverin, sillä tiesi miehen hämärä hommista? Niinpä niin, Toivi oli ammatiltaan poliisi.
Perheellä oli rahahuolia erittäin paljon. Onnekseen Oliver oli saanut äidiltään vanhan pölyisen taikalampun, joka pelastaisi perheen pinteestä. Mitään ei kannattanut vielä ostaa, sillä se olisi vain herättänyt huomiota.
Lampusta ilmestyi henki, joka ilmoitti nimensä olevan Ester. Ester kertoi kaikki lamppuun liittyvät säännöt.
Oliver kuitenkin toivoi, että voisi jotenkin kumota hengen säännöt. Niinpä Oliver pisti kaiken hurmaustaitonsa peliin. Hän saisi kaiken haluamansa.
Kuitenkaan Ester ei ollut niin helposti vietävissä. Oliver päätti yrittää vielä, mutta ei heti. Niinpä mies esittikin ensimmäisen toiveensa. ''Toivoisin rahaa, sitä ei meidän perheellä juuri ole'', Oliver sanoi. Henki taputti käsiään ja Oliverin pään yläpuolelle ilmestyi valo.
Valo nosti Oliveria hieman ilmaan. Pian kuitenkin Oliver tipahti lattialle ja hänen jalkojen välissään oli säkillinen simeleoneja. ''Toivottavasti satatuhatta simeleonia riittää, enempään en pysty'', Ester sanoi.
Oliver kiepsautti hengen käsivarsilleen. ''Riittää vallanmainiosti! Kiitos sinulle'', Oliver sanoi iskien silmää.
Ester oli kuin sulaa vahaa miehen käsittelyssä.
Oliverin ja Esterin harmiksi Toivi oli sattunut palaamaan kotiin. Toivin huomattuaan henki livahti takaisin lamppuunsa.
''Oliver, mitä tämä on?! Luulin että olit kasvanut aikaisemmista virheistäsi?!'' Toivi raivosi.
Oliver otti surkeimman ilmeensä mitä vain pystyi tehdä. ''Hei, en minä halunnut, että se nainen käy minuun kiinni...''Oliver aloitti, muttei kerennyt jatkaa loppuun.
''VAI ET HALUNNUT? Kyllähän tuo nyt ihan selkeää oli, että sinä nappasit sen luuskan käsivarsillesi. Etkö mitään ole oppinut? Pitääkö minun sietää ihan kaikki mitä sinä teet? Ammattisi on kerrassaan epäilyttävä ja väärä, kaikenlisäksi nuoleskelet kaikkia vastaan tulevia naisia!'' Toivi raivosi.
''En minä nyt jokaikistä naista nuole!'' Oliver puuskahti. ''Ja minkäs sitä tekee, kun oma avovaimo on noin ruma!'' Toivi jäi tästä sanattomaksi.
''Sinä tiedät, ettei minulle kannata alkaa avautumaan. Olen vaarallinen. Minulla on taustalla joukkoja, jotka kyllä pistävät sinun kaltaisia louskuttajia hiljaiseksi!'' Oliver sanoi erittäin vihaisesti.
''Uhkailetko sinä minua? Lapsesi äitiä?'' Toivi kysyi hädissään.
Oliver ei sanonut mitään, vaan läimäytti Toivia poskelle.
Oliver tajusi heti mitä oli tehnyt. Ei hän voinut olla väkivaltainen naista kohtaan. Mitä ihmettä siitäkin seuraisi.
George oli kasvanut taaperoksi. Toivi halusi viettää mahdollisimman paljon aikaa poikansa kanssa, koska Toivi oli varma siitä, että George jäisi hänen ainokaisekseen.
George olikin hyvin kiintynyt äitiinsä ja mielellään jutteli ja höpisi äidilleen.
Kun George nukkui päiväuniaan, Toivi vietti aikaa kaukoputken kanssa. Toivin töihin paluu läheni huimaa vauhtia, eikä hän ollut vieläkään kertonut Oliverille, että hänen nimenomainen työnsä oli ilmiantaa rikollisia...
---
Ja näin. Oikeesti Toivi ja Oliver on taas hyvissä väleissä. Ne alko vaan juttelee ja pyytelee toisiltaan anteeks!
Ja oon tosi huono tekee ''slummitaloja''. Niinpä yritin käyttää kaikkee, mikä olis mahdollisimman halpaa.
Sukupolvi 4:
- Sinulla on enemmän kuin yksi ihastuksen kohde samaan aikaan.
- Älä mene ikinä naimisiin, siis IKINÄ.
- Muuta yhteen ihastuksesi kanssa.
- Suhde muuttuu hiukan vakavammaksi, menette kihloihin.
- Saatte jopa lapsen.
- Valitettavasti entiset ihastukset eivät ole mennyttä, jäät kiinni lapsellesi pettämisestä.
- Asu slummitalossa.
